Anu Peltola on Mikko Peltola vaimo — ja nykyään hän toimii tilastopäällikkönä Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD), jossa hän muokkaa sitä, miten maailma mittaa edistystä, eriarvoisuutta ja kehitystä.
Ura alkuvuosina
Anu aloitti uransa Tilastokeskuksessa vuonna 1999, työskennellen lyhyen aikavälin talous-, yritys- ja kotitaloustilastojen parissa. Hän nousi nopeasti johtotehtäviin ja toimi sekä tilastopäällikkönä että kehittämispäällikkönä, osoittaen kykynsä yhdistää monimutkaiset tiedot käytännön vaikutuksiin.
Vuonna 2009 hän siirtyi kansainväliselle areenalle YK Euroopan talouskomissioon (UNECE) Genevessä. Siellä hän johti työryhmiä tilastolainsäädännön modernisoimiseksi ja rakensi siltoja ilmastotieteilijöiden ja tilastoasiantuntijoiden välille.
Avioliitto ja perhe
Anun ja Mikon rakkaus alkoi koulutoveruudesta ja muuttui avioliitoksi vuonna 2009. Pian sen jälkeen he saivat tyttären ja vuonna 2012 syntyi heidän poikansa Osmo, jolla on Downin syndrooma. Perhe-elämää on leimannut nauru, sitkeys ja yhteenkuuluvuus. Anu on valinnut pysyä yksityisenä, tukien taustalla silloinkin kun Mikon työ toi kamerat heidän elämäänsä, muun muassa sarjassa Peltsi ja Osmo.
“Vaimo ei oikein ole halunnut tuoda itseään esille, ja sitä on sitten kunnioitettu.”
Mikko Peltola sanoi
Hän on myös muistellut heidän suhteensa alkuvaiheita hymyssä suin, muistaen kuinka huoletonta kaikki oli, ilman painetta ja täynnä mahdollisuuksia.
“Nuorempana se oli aika huuruista hommaa… ei ole niin paineista. Katsotaan mihin elämä vie.”
Mikko Peltola sanoi
Liittyminen UNCTADiin
Vuodesta 2018 lähtien Anu on työskennellyt UNCTADissa Genevessä, ja toimii nyt tilastopäällikkönä. Tehtävässään hän hallinnoi globaaleja tietokantoja, johtaa uusia indikaattorikehyksiä ja varmistaa, että päättäjät eri puolilla maailmaa saavat tarvitsemansa tiedot.
Yksi hänen suurimmista tehtävistään on ollut murtaa BKT:n ylivaltaa edistyksen mittarina. Hänen johdollaan UNCTAD on lanseerannut Inclusive Growth Indexin, joka kattaa jo yli 90 % maailman väestöstä ja taloudesta.
“BKT ei yksin voi kertoa, onko kasvu reilua, osallistavaa tai parantaako se todella ihmisten elämää.”
Anu Peltola sanoi
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kaupassa
Anu on myös ollut edelläkävijä sukupuoli- ja kauppatilastoissa. Yhdistämällä mikrotietoja hän ja hänen tiiminsä paljastivat merkittäviä sukupuolieroja kauppaan liittyvissä työpaikoissa, palkoissa ja yritysten omistuksessa. Pilottihankkeet Keniassa ja Georgiassa osoittivat esimerkiksi, että naisten omistamat yritykset hyötyvät yhä huomattavasti harvemmin vientimahdollisuuksista.
“Tarvitsemme tietoa, joka tekee naiset näkyviksi kaupassa. Ilman sitä politiikat vaarantavat vahvistavansa samoja eriarvoisuuksia.”
Anu Peltola sanoi
Selviytyminen globaaleista kriiseistä
COVID-19-pandemian aikana Anu nousi näkyväksi ääneksi, joka kehotti hallituksia omaksumaan ajantasaisia ja yksityiskohtaisia tilastoja. Hän edisti nowcasting-tekniikoita, joiden avulla päättäjät voivat nähdä talouden muutoksia lähes reaaliajassa.
“Kun kriisit iskevät, vanhentuneiden tilastojen odottaminen on ylellisyys, johon meillä ei ole varaa. Tarvitsemme työkaluja, jotka ohjaavat päätöksiä nyt, eivät kahden vuoden päästä.”
Anu Peltola sanoi
Laittomien rahavirtojen seuranta
Viimeisimpänä, huhtikuussa 2025, hän piti puheenvuoron UNCTADin erityistilaisuudessa Genevessä aiheesta piilotetut varat ja laiton rahoitus. Hänen panoksensa toi tilastotieteilijän selkeyttä ongelmaan, joka usein tuntuu abstraktilta. Kehittämällä uusia mittaustapoja hän uskoo, että maat voivat suojella kehityssaavutuksia, jotka muuten katoavat varjotalouksiin.
Nyt tekoälyn ja datainnovaatioiden parissa
Anu on myös osallistunut tekoälykeskusteluun tilastoissa, korostaen, kuinka koneoppiminen voi vahvistaa datan laatua. Puhuessaan Paris21–OECD:n sivutapahtumassa hän pohti tekoälyn roolia tilastotuotannon muuttamisessa, samalla varoittaen eettisistä ja menetelmällisistä sudenkuopista.
