Vartti Isberg oli romani-rikollinen, josta tuli kirjailija. Hän tuli kuuluisaksi verikostomurhasta Tukholmassa vuonna 2001. Nyt 61-vuotiaana hän elää vapaana Suomessa, julkaisee kirjoja ja puhuu julkisesti väkivaltaisesta menneisyydestään varoittaen nuorempia sukupolvia toistamasta hänen virheitään.
Elämä väkivallan varjossa
Tämä tarina kuulostaa rikosromaanilta, mutta se on totta. Vartti Isberg kasvoi Suomen romanien parissa ympäristössä, jossa rikokset, verikostot ja aseet tyynyn alla olivat arkipäivää. Hänen isänsä perheen kahdeksasta sisaruksesta viisi kuoli väkivaltaisesti. Hän kuvailee itseään ”rikolliseksi syntyneeksi”, jonka elämää muovasivat trauma ja kosto.
Lapsuutta leimasi pelon ja väkivallan kulttuuri. Aseet ja puukot kuuluivat kotiin. Vankila, katutappelut ja verikostot olivat pysyvä osa arkea. Myöhemmin hän nousi romanijohtajaksi ja myyttiseksi hahmoksi Suomen alamaailmassa, jota sekä pelättiin että kunnioitettiin.
Vuoden 1980 verilöyly
Vain 16‑vuotiaana Vartti koki mittaamattoman menetyksen. Syyskuussa 1980 Ruotsin Brandbergenissä sukulainen Gunnar “Käppyrä” Palmroth murhasi neljä ihmistä, heidän joukossaan Isbergin isän ja tädin. Palmroth ampui ja viilsi uhrinsa ennen kuin pudotti ruumiin hissikuiluun.
Palmroth todettiin syyntakeettomaksi ja määrättiin psykiatriseen hoitoon, josta hän vapautui muutaman vuoden kuluttua. Vartille ja hänen perheelleen tämä merkitsi oikeuden epäämistä. Nuoren pojan suru muuttui miehen elinikäiseksi taakaksi: velvollisuudeksi kostaa.
Julkinen kosto Tukholmassa 2001
Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, tammikuussa 2001, kohtalo ja kosto risteytyivät. Vartti huomasi Palmrothin Tukholman päärautatieaseman edustalla. Keskellä kirkasta päivää hän tyhjensi pistoolin lippaan autoon, jossa Palmroth istui, ja surmasi hänet välittömästi. Samassa autossa ollut nainen loukkaantui.
Sen jälkeen hän poistui rauhallisesti paikalta ja antautui pian poliisille. Se oli teko suoraan verikoston perinteestä, kylmällä päättäväisyydellä toteutettu.
“En voi kieltää, etteikö se olisi ollut verikosto.”
Vartti Isberg
Oikeus ja seuraukset
Julkisesta murhasta huolimatta Isbergiä ei tuomittu elinkautiseen vankeuteen. Sen sijaan ruotsalainen oikeusistuin määräsi hänet psykiatriseen hoitoon, ja jo kahden vuoden kuluttua hän palasi Suomeen vapaana miehenä.
“En kadu tekemääni henkirikosta.”
Vartti Isberg
Oikeuden ratkaisu järkytti monia. Molemmille suvuille verivelka katsottiin kuitenkin maksetuksi.
“He ovat saaneet kostonsa. Nyt me haluamme rauhaa.”
Palmrothin omaiset julistivat julkisesti:
Verikosto, kulttuuri ja hiljaisuus
Ulkopuolisille Isbergin teko oli raakalaismainen. Sisäpiirille se oli harvinainen mutta todellinen ilmaus ikivanhasta romanien laista: verikosto. Hän itse kuvaa sitä rinnakkaisena lakina valtion lakien kanssa.
“On olemassa meidän lait ja valtion lait.”
Vartti Isberg
Silti verikostot ovat suomalaisessa romaniväestössä erittäin harvinaisia. Yleisempi on väistämisvelvollisuus – velvollisuus poistua paikkakunnalta ja välttää konfliktia.
Elämä tänään
Nyt kuusikymppisenä Vartti Isberg ei ole enää rikollinen vaan kirjailija ja julkinen hahmo. Vuonna 2024 hän julkaisi omaelämäkertansa “Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä”, jossa hän paljastaa perheensä väkivaltaisen historian ja romanialamaailman. Sittemmin hän on esiintynyt televisiossa, podcasteissa ja sosiaalisessa mediassa.
Yllättäen hän on ottanut TikTokin ja Instagramin käyttöön tavoittaakseen nuorempia. Hänen tavoitteensa on varoittaa kostosta ja rikollisuudesta – vaikka hän ei omaa tekoaan kadu.
“Minua vahingoitettiin niin paljon, että vasta tänä päivänä pystyn puhumaan tästä kaikesta avoimesti.”
Vartti Isberg
Vartti Isberg Instagram: @varttiisberg
Vartti Isberg Tiktok:
