Janita Lukkarinen oli suomalainen reality-tv-persoonallisuus ja sosiaalisen median vaikuttaja, joka kuoli syöpään 27-vuotiaana marraskuussa 2020. Tänään hänet muistetaan paitsi varhaisesta nousustaan julkisuuteen myös siitä rehellisyydestä, jolla hän jakoi taistelunsa lymfoomaa vastaan, haavoittuvuutensa, voimansa ja emotionaalisen matkansa, joka kosketti tuhansia ihmisiä Suomessa ja sen ulkopuolella.
Hänen äkillinen nousunsa julkisuuteen
Janita Lukkarinen syntyi Hyvinkäällä kesäkuussa 1993. Hän varttui läheisessä perheessä, joka tuki häntä hänen elämänsä vaikeimpina vuosina. Häntä lapsena tunteneet ihmiset kuvasivat häntä tunteelliseksi, eloisaksi ja uskolliseksi. Hänen herkkyytensä näkyi varhain, ja hän reagoi usein voimakkaasti sekä iloon että ristiriitoihin.
Hänen julkinen elämänsä alkoi vuonna 2012, kun hän astui Big Brother Suomi -taloon 19-vuotiaana. Hänen olemuksensa oli intensiivinen, suorapuheinen ja arvaamaton, ja hän herätti nopeasti huomiota. Big Brother -ympäristö oli hänelle stressaava, ja hän poistui talosta seitsemäntoista päivän jälkeen. Hänen lyhyt esiintymisensä merkitsi kuitenkin mediauran alkua, joka seurasi häntä loppuelämän.
Hän esiintyi myöhemmin suomalaisissa viihdeohjelmissa. Hän osallistui Martina ja hengenpelastajat -ohjelman toiseen tuotantokauteen. Hän esiintyi myös Hottikset-ohjelmassa, jossa hän meni treffeille Daniel “Bile-Dani” Lehtosen kanssa. Myöhemmin hän teki lyhyitä esiintymisiä, jotka liittyivät Temptation Island Suomi -ohjelmaan. Nämä kokemukset rakensivat hänen mainettaan tunteikkaana realityhahmona, joka eli vahvasti ja avoimesti.
Salaisuus, jota hän kantoi vuosia
Kauan ennen syöpädiagnoosia Janita kantoi mukanaan kipeää yksityistä totuutta. Kahdeksantoistavuotiaana hän tuli raskaaksi. Raskaus päättyi traagisesti, kun hänen tyttövauvansa, nimeltään Janette Julia Isadora, syntyi kuolleena viikolla 16+5.
Vuosia myöhemmin Janita paljasti Instagram Storiesissa, että hän oli pitänyt tämän menetyksen salassa. Hän sanoi, ettei enää pystynyt kantamaan salaisuutta yksin. Paljastus yllätti monet seuraajat, jotka eivät olleet koskaan yhdistäneet häntä äitiyteen. Se toi hänen julkiseen kuvaansa syvän henkilökohtaisen kerroksen.
Kun hän puhui lapsen isästä, hän kertoi, etteivät he olleet puhuneet kymmeneen vuoteen. Hän otti häneen yhteyttä, kun oli valmis kertomaan totuuden. Hän kuvaili hetkeä tunteelliseksi ja välttämättömäksi oman toipumisensa kannalta.
Diagnoosi, joka muutti kaiken
Hänen elämänsä muuttui kesällä 2018. Lääkärit kertoivat hänelle, että hänellä oli lymfooma, aggressiivinen imukudossyöpä. Uutinen järkytti hänen perhettään ja seuraajiaan. Se teki hänestä myös odottamattoman äänen nuorten aikuisten vakaville sairauksille.
Hän aloitti kemoterapian päättäväisesti. Hän yritti pysyä positiivisena ja julkaisi päivityksiä, joissa toivo, pelko ja rehellisyys sekoittuivat. Hänen sairautensa reagoi hetken, mutta syöpä alkoi pian voimistua uudelleen. Se uusiutui loppuvuodesta 2019 ja levisi useisiin elimiin, mukaan lukien hänen munuaisiinsa, keuhkoihinsa, lonkkaansa ja vatsaansa.
Lääkärit kertoivat hänelle alkuvuodesta 2020, ettei Suomessa ollut enää parantavaa hoitoa jäljellä. Hän sanoi:
“Mulle ei ole olemassa enää mitään parannuskeinoa Suomessa.”
Julkisesti ja kivuliaasti jaettu taistelu
Janitan avoimuus sairaudestaan tuli merkittäväksi osaksi hänen tarinaansa. Hän dokumentoi fyysistä heikkenemistään Instagramissa. Hän näytti sairaalarannekkeita, lääkepumppuja ja turvonnutta jalkaansa, joka teki liikkumisesta joskus mahdotonta. Hän kuvasi itseään kivuliaiden öiden aikana saattohoidossa. Hän teki tunteellisia julkaisuja, joissa hän pidätteli kyyneliä.
Hänen isänsä kertoi myöhemmin, kuinka Janita kärsi armottomasta nettikiusaamisesta. Jotkut ihmiset syyttivät häntä sairauden liioittelusta tai jopa teeskentelystä. Hänen isänsä kuvaili häirintää sietämättömäksi. Hän sanoi:
“Se oli helvetillistä.”
Verkkoviha pakotti Janitan sulkemaan Instagram-tilinsä hetkeksi alkuvuonna 2020. Hän sanoi, ettei enää jaksanut jatkuvaa epäilyä ja loukkauksia. Silti hän jatkoi tarinansa jakamista aina, kun jaksoi.
Hän yritti usein pysyä toiveikkaana. Hän muutti tätinsä hoivakotiin, koska hänen tätinsä oli sairaanhoitaja ja pystyi huolehtimaan hänen tarpeistaan. Hän käytti pyörätuolia vaikeimpina aikoina ja luotti vahvoihin kipulääkkeisiin.
Parantumaton alamäki
Hänen vointinsa heikkeni entisestään vuoden 2020 aikana. Hän siirtyi Helsinkiin Terhokotiin, palliatiiviseen saattohoitolaitokseen. Muutto kertoi, että edessä oli sairauden viimeinen vaihe. Hän sai vahvaa morfiinia hallitakseen sietämätöntä kipua.
Hänen kehonsa heikkeni, ja hoidon painopiste siirtyi täysin mukavuuteen. Hän palasi kesällä hetkeksi kotiin, mutta hänen vointinsa romahti pian uudelleen. Hänet otettiin takaisin Terhokotiin noin viikkoa ennen kuolemaansa.
Lääkärit antoivat hänelle palliatiivista sedaatiota kärsimyksen vähentämiseksi. Hänen isänsä kertoi, ettei Janita enää herännyt helposti ja että kipulääkitys piti hänet enimmäkseen unessa. Hän sanoi:
“Katse siitä kivusta oli hirveä. Kukaan ei ansaitse sellaista.”
Viimeiset hetket Terhokodissa
Janita kuoli Terhokodissa aamulla 27. marraskuuta 2020. Perheen kertomusten mukaan hän menehtyi noin kello 10.05. Hänen läheisensä olivat paikalla. Hän kuoli rauhallisesti saattohoitovuoteessaan kahden vuoden uuvuttavan sairaustaistelun jälkeen.
Hänen perheensä vahvisti kuoleman medialle. Uutinen herätti välittömän surun aallon ihmisissä, jotka olivat seuranneet hänen matkaansa verkossa.
Viikkoa myöhemmin hänen viimeinen Instagram-viestinsä julkaistiin. Hänen isänsä julkaisi sen, koska Janita oli pyytänyt häntä tekemään niin ennen kuolemaansa. Hän kirjoitti:
“Kiitos kaikille ihanille ihmisille, jotka niin monin eri tavoin tuitte tällä raskaalla matkallani kohti ääretöntä.”
Hautajaiset täynnä syvää tunnetta
Hänet haudattiin Nurmijärvelle 19. joulukuuta 2020. Hautajaiset olivat yksityiset. Hänen hautakivensä sai myöhemmin sydämen muodon, jonka hän oli itse toivonut. Hänen isänsä sanoi, että Janita oli suunnitellut sen jo aiemmin.
Hänen äitinsä julkaisi videon hänen haudaltaan vuotta myöhemmin. Hän sanoi kaipaavansa tytärtään päivittäin ja kuvaili surunsa olevan jatkuvaa ja musertavaa. Hänen äitinsä sanoi:
“Ikävä on välillä sietämätön.”
Kiistanalainen testamentti ja oikeusjuttu
Janitan kuoleman jälkeen mies nimeltä Jarna Lahdenvuo esitti testamentin, jonka mukaan Janita olisi jättänyt omaisuutensa hänelle. Perhe kyseenalaisti asiakirjan välittömästi. Poliisi tutki asian, ja Lahdenvuo tuomittiin törkeästä väärennyksestä.
Tapaus piti Janitan nimen otsikoissa vielä pitkään hänen kuolemansa jälkeen. Se lisäsi surun keskellä eläneen perheen taakkaa ja loi tarpeetonta oikeudellista painetta aikana, jolloin heidän olisi pitänyt saada rauhassa surra.
